Huh hellettä. Pitäisi aloittaa tämä postaaminen pienen tauon jälkeen, mutta on vähän veto veks. Lämpötila on tällä hetkellä täällä meikäläisen kotinurkilla lähes 30 astetta, joten ajatus juoksee vähän verkkaisesti. Tosin ei juhannuksen tienoon viileämpi sääkään ajatusta juoksevammaksi saanut.
Juhannuksen alla lähdin ajelemaan länsirannikolle tapaamaan sukulaisia ja valmistautumaan juhannuksen viettoon. Säähän oli kovin kolea, mutta lännessä aurinko paistoi pieniä sadekuuroja ja pohjoistuulta lukuun ottamatta. Siis melko mukavat olosuhteet. Autoillessani kuuntelen mielelläni radiota ja kanavaa, jossa olisi mahdollisimman vähän mainoksia, mutta sitäkin enemmän tämän päivän musiikkia ja mahdollisesti mielenkiintoisia keskusteluaiheita. Koska toimittajakunta on huomattavasti itseäni nuorempaa, sai tälläkin kertaa hyvän kuvan tämän päivän radio-ohjelmista ja somen kytkemisestä niihin. Eli opiskelun näkökulmasta otin lopulta tämänkin reissun. Viitaten postaukseni otsikkoon voiko tänä päivänä edes some-vapaasta puhua, kun joka tuutista toistetaan "twiittaa siitä ja siitä osoitteessa #se-ja-se, lisää oma kuvasi Instagramiin ja voita…"?
Huomaan edelleen olevani passiivinen somessa, joten hirveää parannusta ei aikaisempaan ole tapahtunut, mutta sitäkin enemmän käyn keskusteluja someen liittyvistä aiheista puolisoni ja jälkikasvun kanssa kuin myös omien seitsemänkymppisten vanhempieni kanssa. Olisinkin melko aktiivinen keskustelija ja kommentoija, jos kaikki se puhe siirtyisi suoraan aina jonkin ajankohtaisen aiheen kommentteihin, mutta onneksi ei sentään olla niin nopeassa vuorovaikutuksessa sosiaalisessa mediassa.
Taukoni aikana bongasin someen liittyviä aiheita, jotka tähän meneillään olevaan kurssiimmekin sopivasti liittyivät. Uutislähetyksiä hallitsi joitakin päiviä kyberturvallisuusasia ja verkkovakoilu, futiksen MM-kisat omalta osaltaan nostivat erilaisia aiheita ja kommentointimahdollisuuksia kuten esimerkiksi yritysten ronski mainostaminen somessa: Suárezin pureminen ja KLM:n Adios Amigos -viesti meksikolaisille, uusien varusmiesten palvelukseen astumisen läheisyys näkyi mm. some-agentti-käsitteen esiin nostamisena, mutta itse jäin erityisesti pohtimaan Hesarissa 30.6. julkaistua uutista "Facebook manipuloi käyttäjien tunteita".
Yleistä keskustelua on käyty nimenomaan siitä, miten tutkimus toteutettiin siten, etteivät kohteena olleet henkilöt olleet tietoisia osallistumisestaan siihen, ja yksityisyydensuoja. Tätä brittiviranomaiset nyt selvittävät. Minulla ei ollut mielenkiintoa perehtyä tähän edellä mainituista näkökulmista, vaan nimenomaan takerruin sanaan manipulointi. Aloin pohtimaan, että mikä vaikutus fb-kavereideni tilapäivityksillä ja muilla uutisilla on omaan mielentilaani. Ensimmäiseksi totesin, että omat päivitykseni ovat aina positiivisia, eivät kuitenkaan imeliä, sillä sellaisia inhoan. Myös kaverini ovat pääosin positiivisia tai neutraaleja, mutta jotkut rohkelikot tuovat negatiivisetkin tunnetilansa reippaammin esille myös somessa. Oma reaktioni tällaiseen on yleensä hämmennys ja ihmettely. Harvemmin lähden kyselemään syytä tai jatkamaan negatiivista tunnetilaa omissa uutisissani. Koen tämän manipuloinnin vähän samanlaiseksi kuin aivojen huijaaminen peilin kautta itselle hymyillen. Sillä tavoin saa myös mielen positiivisemmaksi, joten miksi ei myös somen avulla.
Voinko jatkossa luottaa, että fb-kavereideni uutiset ovat ulkopuolisen tahon manipuloimattomia ja ainoa manipulointi tapahtuu lähettäjän, tai minun vastaanottajana, toimesta ja ihan omassa päässä? Sitä ei koskaan tiedä, mutta onneksi aiheet omalla seinälläni ovat vielä niin "pehmoisia", ettei tarvitse säikkyä, ainakaan omissa piireissä. Ja kuulun niihin, jotka eivät välitä, vaikka olisi koekaniiniksi joutunutkin tällaiseen tutkimukseen. Jostakinhan todellista tietoa on tästäkin asiasta saatava, ilman tutkittavien toteuttamaa manipulointia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti